Month: January 2012

Analyysi 3 lokitiedoston rivistä

Käytin Ubuntun sijasta tässä tehtävässä Linux Mintiä.

Seuraavat 2 riviä ovat syslogista:

Jan 25 15:54:04 mint dbus[1237]: [system] Activating service name=’com.ubuntu.DeviceDriver’ (using servicehelper)

Eli tammikuun 25. kyseiseen kellonaikaan järjestelmä ilmoittaa käynnistävänsä palvelun com.ubuntu.DeviceDriver. En ole varma siitä, mikä mint dbus on, mutta arvelisin sen olevan driver bus. DeviceDriver viittaa siihen, että palvelu joka käynnistettiin käsittelee ajureita. com.ubuntu onkin selvä: Mint perustuu Ubuntuun.

Jan 25 15:54:04 mint dbus[1237]: [system] Successfully activated service ‘com.ubuntu.DeviceDriver’

Jatkoa aikaisemmalle. Tässä ilmoitetaan, että kyseinen palvelu on onnistuneesti käynnistetty.

Seuraava rivi on otettu auth.log -lokitiedostosta:

Jan 25 16:17:01 mint CRON[5194]: pam_unix(cron:session): session closed for user root

Eli taas päivämäärä ja kellon aika ensiksi. mint viittaa käyttöjärjestelmään. CRON -ilmaisusta en ole varma, enkä cron:session -ilmaisustakaan. cron:session nyt selvästi liittyy CRONiin, ja session kertoo sessiosta. 5194 -numerosarjastakaan en tiedä. Ilmoitus kuitenkin kertoo, että sessio on suljettu käyttäjältä root.

Advertisements

Perusteellinen analyysi 6 Linux -ohjelmistosta

Asensin ja kokeilin 3 ohjelmaa joissa oli graafinen käyttöliittymä ja 3 komentoriviohjelmaa. Kaikki ohjelmat ovat sellaisia, mitä en ole aikaisemmin käyttänyt.

GUI (Graphical User Interface) -varustetut ohjelmat:

  1. Amarok – musiikintoisto-ohjelma
  2. Miro
  3. Bangarang

Kaikki ovat mediasovelluksia.

Komentoriviohjelmat:

  1. irssi
  2. lynx
  3. rtorrent

Aloitin avaamalla terminaalin ja päivittämällä lähteet pistämällä komennon:

$ sudo apt-get update

Seuraavaksi etsin Amarokin, sen tiedot ja asensin sen (kyseisessä järjestyksessä):

$ apt-cache search Amarok

$ apt-cache show amarok

$ sudo apt-get install amarok

Ohjelma asentui tasaisesti ja kysymysten kohdalla vastasin myönteisesti (y ja enter). Ohjelmalla oli paljon riippuvuuksia, joten asennuksessa kesti pitkään. Asennus kesti noin 3 minuuttia. Asennuksen lopussa käynnistin ohjelman laittamalla sen nimen terminaaliin ja painamalla enteriä.

Yrittäessäni toistaa mp3 -tiedostoa, ohjelma ilmoitti koodekin puuttuvan. Ilmestyi ponnahdusikkuna, jossa kerrottiin puuttuvat koodekit ja kysyttiin, että haluaisinko asentaa kyseiset koodekit. Hyväksyin, ja koodekit asentuivat ilman virheilmoituksia. Silti amarok ei pystynyt toistamaan tiedostoa, ja väitti koodekin puuttuvan. Amarokin tunnusmusiikki suostui toistumaan (oma mediatiedostonsa).

Videotiedostotkaan eivät suostuneet toistumaan. Asensin koodekit ja silti videotiedostot eivät toistuneet. Luulen, että syynä on tiedostojen formaatti (XviD).

Poistin Amarokin käytön jälkeen komennolla (säästin riippuvuudet):

$ sudo apt-get remove amarok

Poistoprosessi hyytyi kesken ja jäi kohtaan

kbuildsycoca4(11011) kdemain: Emitting notifyDatabaseChanged (“apps”, “services”)

Katkaisin prosessi Ctrl + C -näppäinyhdistelmällä.

Seuraavaksi kokeilin Miroa.

Päivitin lähteet taas ennen asennusta. Etsin, tarkastelin tietoja ja asensin samoilla komennoilla kuin mitä käytin aikaisemmin, mutta ohjelman nimen kohdalla luki Miro. Asennus jähmettyi samaan kohtaan mihin amarokin poistoprosessi jäi. Katkaisin asennuksen samalla tavalla.

Vaikka asennus jähmettyikin, ohjelma käynnistyi ilman virheilmoituksia tai hidastuksia. Miro kysyi, jos haluaisin sen käynnistyvän tietokoneen käynnistyksen yhteydessä. Valitsin kielteisen vaihtoehdon, ja tein samoin seuraavassa kysymyksessä, missä kysyttiin haluanko Miron tarkastavan koneen mediatiedostoja varten. Kun pääsin lopulta ohjelmaan, Miro kehotti minua asentamaan Bonjourin, jota en kuitenkaan asentanut (suljin vain ikkunan). Otin Podcasts -kohdasta sivupaneelista TEDTalks ja latasin Mikko Hyppösen luennon. Tiedosto latautui nopeasti ja pääsin pian katsomaan luentoa. Luento toistui täydellisesti.

Ylempänä Miro.

Siirryin Miron jälkeen Bangarangiin. Päivitin lähteet ja paketin etsiminen alkoi. Asennusprosessi jähmettyi taas samaan kohtaan, mistä mainitsin aikaisemminkin. Lopetin asennusprosessin Ctrl + C -näppäinyhdistelmällä.

Bangarang käynnityi ilman virheilmoituksia, ja nopeasti. Kaikki kokeilemani mediatiedostot toistuivat ongelmitta (mp3, avi ja mkv -tiedostoja). Tekstityksetkin “toistuivat” täydellisesti videotiedostoissa joissa niitä oli. Kuten ohjelman kuvauksessakin luki, ohjelma oli erittäin kevyt. Käyttöliittymä oli erittäin simplistinen, ja siitä löytyi vain pakolliset painikkeet. Olin myönteisesti yllättynyt

Ensimmäisenä komentoriviohjelmista kokeilin irssiä. Irssi on suomalaisten luoma irc -pääteohjelma joka pyörii täysin komentorivissä. Irssi käynnistyy yksinkertaisesti komennolla joka on sama kuin sen nimi. Sen jälkeen pitää yhdistää jollekin palvelimelle käyttämällä vastaavanlaista komentoa:

/connect pa.lve.lin

Komento mahdollisesti vaatii portin joka lisätään komennon perään tällä tavalla:

:####

Risuaidat tietenkin korvataan numeroilla. Kun palvelimelle on yhdistetty, kanavalle mennään komennolla:

/join #kanava

Jotkin kanavat vaativat salasanan.

Olen käyttänyt irc -pääteohjelmia aikaisemmin, kuten mIRCiä ja firefoxiin luotua IRC -pluginnia, mutta tämä on ensimmäinen kerta kun käytän varsinkin Suomessa suosittua irssiä. Irssin vahvapuoli on se, että se pyörii komentorivissä ja se on erittäin kevyt (IRC -pääteohjelmat nyt yleensä eivät olekaan raskaita). Tässä vaiheessa en voi sanoa onko irssi milläkään muulla tavalla ylivertaisempi kuin muut IRC -pääteohjelmat.

Seuraavana komentoriviohjelmana oli Lynx. Lynx on verkkoselain joka pyörii komentorivissä. Lynxin paketti on nimellä lynx-cur, eli asennuksessa käytetään komentoa:

$ sudo apt-get install lynx-cur

Selailin eri sivuja, mutta en onnistunut saamaan aputietoja auki. Katsoin manuaalista tietoja siitä, miten pääsisi googlen sivuille, mutta en onnistunut löytämään mitään mikä olisi auttanut minua. Siirryin seuraavaan komentoriviohjelmaan.

rTorrent on komentorivissä toimiva torrent -pääteohjelma. Suosittelen kaikille manuaalin lukemista ennen ohjelman käyttöä. Ohjelma siis toimii siten, että yksi näppäin vastaa jotakin tiettyä toimintoa. Kaikki toiminnot ja niitä vastaavat näppäimet ovat dokumentoitu rTorrentin sivuilla. Ongelmia voi tosin ilmetä, koska dokumentaatio on amerikan näppäimistölle tehty, eli ei vastaa suomalaisia näppäimistöjä. Suosittelenkin suomenkielisiä ohjeita.

rTorrentin hyödyllisyys piilee siinä, että sitä voi ohjata etäältä terminaaliemulaattorilla puhelimesta. En itse kokeillut kyseistä ominaisuutta, mutta olen nähnyt kaverini tekevän niin.

Ohjelmia Windowsilla ja vastaavat Linuxilla

Esittelen joitakin käytännön ohjelmia joita tietokoneeltani löytyy ja niitten linux -vastineet.

Musiikki:

iTunesia tulee käytettyä päivittäin omistamani iPod Touchin takia. Käytännöllisyys syistä en käytä muita vastaavanlaisia ohjelmia. Linuxilla käytän Bansheetä, joka on yhtä käytännöllinen.

Video:

Käytän kahta käytännöllisyys syistä taaskin. Kun toisessa ei video toistu haluamallani tavalla, katson sen toisella ohjelmalla koska en jaksa säätää asetuksia. Molemmat ovat julkaistu GPL-lisenssillä. MPC HC ei ole saatavilla Linuxille, mutta smplayer on.

3d mallinnus:

Olen vasta aloittelija 3d mallinnuksessa, mutta halua oppia on paljon. Wings3D on erittäin helppo oppia käyttämään, kun taas Blender on kehittyneempiä toimenpiteitä, kuten animointia varten. Molemmat ovat saatavilla Linuxille. Wings3D on julkaistu BSD -lisenssillä ja Blender GPL -lisenssillä.

Kuvien muokkaaminen:

Nämäkin ovat avoimen lähdekoodin ohjelmia, sekä saatavilla Linuxilla. Molemmat ovat myös julkaistu GPL -lisenssillä.

Toimistotyökalut:

  • Microsoft Office 2007/2010

Microsoftin perustoimistotyökalut löytyvät myös tietokoneestani. Linuxilla käytän LibreOfficea.

Levyn poltto:

Freeware levyn poltto ohjelma. Linuxilla ei tarvitse välttämättä levyn poltto ohjelmistoa, kun polttamiseen liittyvät toiminnut löytyvät kansionäkymästä.

Verkkoselaimet:

Firefox löytyy Linuxillekin, ja tulee usean Linux -levityspaketin mukana. Linuxilla Chromen sijasta käytän Chromiumia. Chromium on julkaistu usean lisenssin alla, kuten myös Firefox.

Omistan myös lukuisia pelejä, mutta Linuxilla ei vastaavia ole, joten niitä on turha listata.

 

 

 

Linux -asennuslevyn poltto ja testaus

Käyttöjärjestelmä jonka levykuva poltettiin levylle on Linux Ubuntu 10.04 LTS 32-bittinen. Polttoprosessi ja testaus meni ongelmitta. Polton ja testauksen päivämäärä oli 16.01.2012.

Tarkat tiedot pöytäkoneesta, jota käytettiin:

  • Emolevy: Asus P6T, Intel x58 -arkkitehtuuri
  • CPU: Intel i7 920 2.66gHz quadcore
  • GPU: MSI GeForce GTX 560 Ti Twin-Frozr II OC
  • RAM: g.skill 6GB 1600mHz F3-12800CL9-2GBNQ
  • Optinen asema: LG HL-DT-ST DVDRAM GH22NS50
  • PSU: Silverstone Element 650W

Kiintolevyjä on 2 (molemmat SATA II):

  • Samsung Spinpoint F1 1TB 7200rpm HD103UJ (jaettu 2 osioon, yksi 100GB jossa Windows ja toinen 899GB)
  • Western Digital Caviar Green 2TB 7200-5600rpm 64mb

Käyttöjärjestelmänä koneessa oli Windows Vista 64-bittinen SP2. Tiesin laitteiston etukäteen, mutta tarkistin Speccy -ohjelmistolla tiedot toiseen kertaan.

Vanhan laptopin tietoja en saanut selville (laptop on sen käyttäjän mukana Haagissa). Sen tiedän, että siinä on:

  • 2-ydin Intel -prosessori
  • 80GB SATA kiintolevy
  • Optinen DVD-asema
  • 2GB DDR2 RAM -muistia
  • Mobiili ATI -näytönohjain
  • Intelin valmistama verkkokortti jossa WLAN

Latasin Ubuntun kotisivuilta Ubuntu 10.04 LTS (Long-term Support) 32-bittisen levykuvan. Latauksessa kesti noin 10 minuuttia vaihtelevalla nopeudella (200 – 800 kbps). Tiedoston tallensin oletuskansioon eli Downloads tai Lataukset -kansioon.

Poltossa käytin ImgBurn 2.5.5.0 -versiota. CD-levy oli Sonyn valmistama CD-R -levy. Poltossa kesti noin kolme minuuttia (15:00-15:03) ja varmistus noin minuutin. Polton aikana ei ollut mitään ongelmia.

Boot Order eli käynnistysjärjestystä piti säätää, koska ensimmäisenä oli (ilman mitään syytä) Floppy Drive, jota pöytäkoneessa ei edes ollut. Tämä tapahtui käynnistyksen yhteydessä painamalla BIOS -ruudun aikana Del -näppäintä. Boot Order kun oli säädetty oikein, eli käynnistämään ensiksi CD tai DVD -levyltä jos se on mahdollista, painamalla F10:ntä sain tallennettua muutokset ja siirtymään käynnistykseen. Tässä vaiheessa Ubuntu -levy oli jo CD-asemassa.

Ubuntu 10.04 LTS käynnisty liveCD -tilassa paljolti ongelmitta. Käynnistyksessä kesti noin 4 minuuttia. Testasin luonnollisesti hiiren, näppäimistön, äänet ja internetin toimivuuden, ja missään näistä ei ilmennyt ongelmia. Ainoa ongelma oli näytön resoluution kanssa. Näytön natiiviresoluutio oli 1920×1080, mutta kuvaruudun resoluutio livecd -tilassa oli 860×640. Kysyin asiasta kokeneemmilta Linux -käyttäjiltä, ja minulle kerrottiin asian johtuvan mahdollisesti livecd -tilan puutteellisesta tuesta näyttöni natiiviresoluutiolle. Kokeilin Ubuntu -levyä toisessa koneessa, vanhassa laptopissa, ja siinä Ubuntu toimi liveCD -tilassa laptopin näytön natiiviresoluutiolla.

Lähteet: